Lääkäreiden vastaanotto

Kiirevastaanotto ajanvaraus puh. 06 2413 3200
ma-pe klo 8-20 (ovet sulkeutuvat klo 19)
la-su klo 10-20 (ovet sulkeutuvat klo 19)

Ei-kiireellinen ajanvaraus ma-pe klo 8-15
puh. 06 2413 3220

Ajanvaraus sähköisesti
 

Eläinlääkäripäivystys

puh. 0600 12202, arkisin klo 16.15 - 8.00
Viikonloppupäivystys pe klo 16.15-ma klo 8

Koronavirus - tietoa ja ohjeita

Polku: / Palvelut / Ympäristöpalvelut / Ympäristönsuojelu / Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA

 

Osaatko tunnistaa ja torjua haitalliset vieraslajit?

Kesällä kasvien kasvun kiihtyessä on tärkeää pitää silmällä lähiympäristöä ja omaa puutarhaa vieraslajien varalta. Kansallisesti merkityksellistä, haitallista vieraslajia ei saa vieraslajilain mukaisesti kasvattaa tontillaan tai päästää sitä leviämään ympäristöön. Siksi yleisimmät vieraslajit kannattaa opetella tunnistamaan.

Suupohjan alueella kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti jättipalsamin, komealupiinin, jättiputkien, kurtturuusun sekä nykyisin myös espanjansiruetanan esiintymiseen ja torjuntaan.

 

3.8.2021 Päivitys: Mateliko pihallesi kutsumaton vieras?

Kuvat: Wikipedia commons, (1) Jakub Klawiter, (2) Lars Willighagen

Espanjansiruetana on alun perin Euroopasta lähtöisin oleva vieraslaji, joka lisääntyy nopeasti ja tuhoaa ympäristöään syömällä niin koriste- ja hyötykasveja kuin myös eläinten raatojakin. Lisäksi lajin erittämä lima sisältää ihmisille ja kotieläimille haitallisia bakteereja.

Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä. Infektioriskin vuoksi etanoita kerätään esimerkiksi grillipihtejä ja kertakäyttökäsineitä apuna käyttäen. Espanjansiruetana tulee lopettaa nopeasti ja tehokkaasti, leikkaamalla pää terävillä saksilla sarvien välistä pitkittäin tai pudottamalla ne yksitellen voimakkaasti kiehuvaan veteen. Niitä ei tule leikata poikittain tai käyttää heikosti tehoavia myrkkyjä. Kuolleet etanat laitetaan pakattuna sekajätteeseen. Ethän sekoita kyseistä lajia kotoperäiseen ukkoetanaan.

Useimmille tutumpi näky, lehtokotilo, on myöskin tehokkaasti leviävä ja puutarhassa tuhoa aiheuttava nilviäinen, joskin sitä ei ole määritelty vieraslajiksi. Hävitystoimiin on syytä ryhtyä heti keväällä ilman lämmetessä. Lehtokotiloita torjutaan käyttämällä karkotteena mm. koivutislettä sekä yksilöt hävitetään keittämällä.

Näitä molempia nilviäisiä yhdistää äärimmäisen nopea lisääntymistahti sekä laaja levittäytyminen Suomeen. Niiltä puuttuvat luontaiset pedot, joten lisääntymistä rajoittaa melkein ainoastaan ihmisen toiminta. Tarkkailethan siis puutarhaasi ja ryhdy toimeen!

Lisätietoa vieraslajeista: https://www.llky.fi/fi/palvelut/ymparistopalvelut/ymparistonsuojelu/vieraslajit.link

Ohjeita lehtokotilon hävittämiseen: https://yle.fi/uutiset/3-9592906

24.6.2021 Päivitys: Saa poimia!

 Kuva: Jeena Osmo

Tee palvelus luonnolle ja kerää lupiineista vaikkapa kimppu maljakkoon!

Kasvien kitkeminen ja kaivaminen vaatii aina maanomistajan luvan, mutta kasvien kukkia voi kuitenkin jokamiehenoikeuden mukaisesti poimia. Muista kuitenkin liikenneturvallisuus poimiessa kukkia teiden varsilta.

LLKY-alueen kunnat ovat antaneet luvan vieraskasvien kitkemiseen kaupungin ja kuntien omistamilta mailta. Kitkemistä on jokaisen kuntalaisen helppo toteuttaa yksin tai yhdessä talkooporukan kanssa kunkin kasvin hävittämissuosituksen mukaisesti. Kuntalaisia myös kannustetaan hävittämään vieraskasvit omalta tontiltaan.

Huolehdithan vieraskasvijätteen oikeaoppisesta hävityksestä. Lisääntymiskykyisiä kasvin osia ja muuta jätettä ei saa missään tapauksessa viedä luontoon!

Jättipalsamit kitketään käsin. Varret murskataan tallomalla juurten yläpuolelta. Jos kasvissa on kukkia tai raakoja siemeniä myös ne murskataan huolellisesti. Kohteille, joilla siemenet ovat jo kypsyneet sinkoileviksi ei tule mennä ollenkaan, sillä vaarana on että palsami leviää uusille paikoille torjujien vaatteiden ja kenkien mukana. Kitketyt jättipalsamit läjitetään kompostoitumaan paikalle. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta jätettä pitkiä matkoja.

Komealupiinia torjutaan estämällä uusien siementen muodostuminen poimimalla kukat maljakkoon ja niiden lakastuessa heittämällä ne poltettavaan jätteeseen. Lupiinin voi myös halutessaan kitkeä kokonaisena ja haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Jos kukinta on jo niin pitkällä, että siemenet ovat muodostuneet ja kypsyneet (siemenpalot ruskeita ja siemenet ruskeita ja kovia), tulee kasvijätteet hävittää huolellisesti laittamalla ne kaksinkertaisessa jätesäkissä poltettavaan jätteeseen.

Esimerkiksi Teuvalla on jo useana vuonna järjestetty jättipalsamitalkoita kunnan omistamilla mailla esimerkiksi yleisurheilukentän lähistöllä.

 

 

 

 Kuva jättipalsamitalkoista 23.6.2021 Pappilantien sillan maastosta Teuvalta. 
 Järjestäjänä Saara Susiluoma. 

 

Talkoita voikin järjestää suhteellisen helposti ja tiedotus onnistuu kuntien, LLKY ympäristönsuojelun, Facebook-sivujen sekä -tapahtumien ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin kautta. Lähde sinäkin luontoon kuntoilemaan hyvän asian puolesta!

... Lisää tietoa sivulle päivitetään myöhemmin, pysy kuulolla!

Lue lisää vieraslajeista:

https://www.llky.fi/fi/palvelut/ymparistopalvelut/ymparistonsuojelu/vieraslajit.link

Ohjeita haitallisten vieraskasvien omatoimiseen torjuntaan ja talkoisiin

Lisätietoja saat LLKY ympäristönsuojelusta

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohje turvetuotannosta jälkikäyttöön siirtyvien alueiden omistajille ja haltijoille

 

Hakuaika öljyllä pilaantuneiden kohteiden kunnostushankkeeseen eli JASKAAN on päättynyt 31.12.2020

Öljysuojarahaston Jaska-hankkeessa selvitetään ja puhdistetaan vanhoja, öljyllä pilaantuneita maaperäkohteita kuten esim. entisiä polttoaineen jakelupisteitä tai korjaamoita. Hankkeeseen soveltuvat kohteet, joilla toimineita yrittäjiä ei enää tavoiteta tai he eivät itse kykene vastaamaan maaperän puhdistamisesta. Kohteiden tulee sijaita vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, vedenottamon tai vesistön läheisyydessä tai asutulla kiinteistöllä, jolloin saastuneesta maaperästä saattaa aiheutua vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistustoimia tehdään vuoteen 2024 asti.

Lisätietoa:

https://maaperakuntoon.fi/fi-FI/Ohjelmat_ja_hankkeet/JASKA_ja_ESKO

Kuva: Janne Kangas

 

Päivitys Nummijärven vedenlaatuun 20.8.2020

ELY-keskuksen ottamissa Nummijärven vesinäytteissä on todettu sinilevää. Tarkemmat ohjeet järviveden käytölle saa ympäristöterveysvalvonnasta.

 

Nummijärven vedenlaadusta kesällä 2020

Nummijärven vedenlaatu on ollut heinäkuun loppupuolelta alkaen poikkeuksellisen vihreää ja sameaa. Tätä on moni ihmetellyt ja siitä on tullut huolestuneita yhteydenottoja ympäristöpalveluihin.
 Kuva: Nummijärvi 19.8.2020, NT
 
Veden kauttaaltaan vihreä väri kertoo poikkeuksellisen suuresta kasviplanktonin määrästä järven vedessä. Tämä vihersamennus -ilmiö aiheutuu mm. yksisoluisten vihreiden levien  määrän runsaasta kasvusta, joka on seurausta runsaasta järven ravinnekuormasta. Lämpimät ja aurinkoiset säät edesauttavat levien kasvua ja tuuliset säät  sekoittavat matalan järven pohjasta ravinteikasta pohjasedimenttiä pintaveteen.  Samanlaiset olosuhteet ovat otollisia sinilevien kasvulle, jotka ovat itseasiassa syanobakteereja. Vähäisesti vihertävä vesi ei sinänsä ole vaarallista, jos sinileviä ei esiinny. Vettä voi silloin käyttää edelleen esim. kukkien ja marjapensaiden kasteluun. Veden sameus, poikkeava ulkonäkö sekä mahdollisesti myrkkyä tuottavien sinilevien esiintyminen kuitenkin haittaavat merkittävästi virkistyskäyttöä. Vesi todennäköisesti palautuu ennalleen, kun säät viilenevät ja pimeää aikaa on enemmän. 
 
Terveessä järvessä vihersamennusta ei ilmene, sillä ravinnekierto on tasapainossa. On tiedossa, että Nummijärvi on vuosikymmenten aikana rehevöitynyt. Järveä ovat kuormittaneet erityisesti turvetuotanto sekä maa- ja metsätalous. Vuosikymmenten aikana järveen valuneet ravinteet ovat sitoutuneet järven pohjasedimenttiin, josta ne vapautuvat edelleen sopivissa olosuhteissa pintaveteen aiheuttaen leväkasvua. Myös ravinteita tulee koko ajan valumavesien ja sateiden mukana lisää, jolloin jossain vaiheessa ekosysteemi järkkyy. Runsas kasviplankton vajoaa aikanaan syksyn myötä pohjaan ja alkaa hajoamaan siellä. Biomassan hajotustoiminta kuluttaa vedestä happea ja voi aiheuttaa myöhemmin veden happipitoisuuden alenemista, joka erityisesti jääpeitteisenä aikana on haitallista kaloille ja voi johtaa kalakuolemiin.
 
Miksi vihersamennus ilmiönä on tullut erityisesti tänä vuonna? Voi olla että kuormituksen osalta kamelin selkä on vain nyt katkennut. Onko jotain muitakin tekijöitä, niin sitä yritetään selvittää. Ely-keskusta on pyydetty ottamaan näytteitä, jotta asiasta saataisiin lisätietoa. Joka tapauksessa järven tila tuskin tästä itsellään korjaantuu tulevina vuosina. Järven elvyttämiseksi tarvitaankin aktiivista toimintaa. Tarpeen olisi myös kartoittaa järven tilaa ja tehdä kuormitusselvitys, jolla päästäisiin alkuun asiassa.
 
19.8.2020, juttua hiukan korjattu 24.8.2020 NT