Sivukartta | Haku | Tulosta   | Kirjaudu  
Etusivu Ajankohtaista Yhteystiedot Lomakkeet Palveluhakemisto Palvelumaksut Palaute

VIERASLAJIT

Vieraslaji on alueen alkuperäiseen luontoon kuulumaton kasvi- tai eläinlaji, joka on ihmistoiminnan vaikutuksesta onnistunut ylittämään luontaiset leviämisesteensä. Vieraslajeista valtaosaa on käytetty puutarhoissa koristekasveina. Levittäydyttyään ympäröivään luontoon, ne alkavat kilpailla elintilasta ja ravinnosta alkuperäisten lajien kanssa. Vieraslajit menestyvät tässä kilpailussa yleensä hyvin ja ne pystyvät nopeasti valtaamaan uusia elinympäristöjä muuttaen jopa kokonaisen eliöyhteisön rakennetta. On hyvä muistaa, että luonnonsuojelulain mukaan vierasperäistä lajia ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tms. ulkopuolelle.

Lisätietoja:

Lisää tietoja, kuvia ja torjuntaohjeita kansallisesta vieraslajiportaalista

Ilmoita vieraslajihavaintosi

Vastuu vieraslajin poistosta on kiinteistön omistajalla ja haltijalla. Tiealueilla esiintyvistä vieraslajeista vastaa YIT. 

Suupohjan alueella halutaan kiinnittää erityistä huomiota jättipalsamin, jättiputken ja lehtokotilon leviämisen rajoittamiseen.

Jättipalsami

Jättipalsami on yksivuotinen laji, joka lisääntyy ainoastaan siementen avulla. Lehdet ovat suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Suuret, jopa 4 cm kokoiset kukat ovat huppumaisia ja väriltään useimmiten vaaleanpunaisia. Kukan väri voi kuitenkin vaihdella valkoisesta tummanpunaiseen. Jättipalsami kukkii heinäkuusta syyskuuhun. Kasvin hedelmä on loppukesästä muodostuva litumainen kota. Kun kodat ovat kypsät, ne repeävät auki ja siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Kasvin korkeus on keskimäärin 1,5 metriä, mutta jopa alle 10 cm yksilöt voivat muodostaa siemeniä. Suurimmat yksilöt tavataan rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla.

 

 Jättiputki

Myös jättiputki on alkujaan puutarhojen koristekasvi. Luontoon karannut jättiputki valtaa tehokkaasti ja pysyvästi kotoperäisten kasvien elinalueita. Kasvustoja on varottava, sillä kasvineste aiheuttaa iholle palovamman reagoidessaan auringonvalon kanssa. Mikäli nestettä joutuu iholle, on alue pestävä välittömästi vedellä ja saippualla.

Jättiputki kuuluu samaan sarjakukkaisiin kasveihin kuin Suomen luonnossa alkuperäisinä esiintyvät karhunputki, väinönputki sekä tavallinen ukonputki, joihin jättiputki voidaan sekoittaa. Jättiputken lehdet ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat. Se kasvaa ensimmäisenä vuotena noin puolen metrin mittaiseksi. Nuoret siementaimet voivat kasvaa tiheinä kasvustoina ja muistuttavat vaahteran lehtiä. Toisena vuotena lehtien pituus ja leveys voi olla jo metrin luokkaa. Lehdissä on 3-5 lehdykkäparia, ne ovat yleensä kapeahkoja ja keihäänkärkimäisiä. Lehdykän laita on karkea- ja terävähampainen. Kolmantena vuotena jättiputki kasvattaa kukkaputken, jolloin kasvilla voi olla pituutta 4-5 metriä. Putken läpimitta on jopa 10 cm (ukonputkella 2-3 cm), se on karvainen ja punalaikkuinen. Kukkaputken päässä oleva lautasmainen ja kupera kukinto on väriltään vaalea ja 15-25 cm leveä.

 

Lehtokotilo

Lehtokotilon alkuperäisiä elinalueita Suomessa ovat rannikkoseutujen lehdot. Lehtokotilon massaesiintymät syntyvät puutarhoihin ja asutuksen lähelle. Luontaisilla esiintymisalueilla kannat ovat vakaampia. Lehtokotilolla on suojanaan läikikkään ruskea kuori, joka on läpimitaltaan noin 2 cm. Sukukypsien yksilöiden kuoren suu on paksuuntunut ja vaaleareunainen. Kotilon sisällä elävä nilviäinen on suurimmillaan 2-3 cm pitkä. Väritys vaihtelee harmaanvalkeasta mustaan riippuen ravinto- ja kosteusoloista.

Kotilot ja niiden munat ovat levinneet uusille alueille maansiirtojen yhteydessä. Myös linnut voivat kuljettaa niitä lyhyitä matkoja. Itse otus liikkuu noin 15 m yössä, mikäli sillä on syy lähteä liikkeelle. Lehtokotilot syövät vihreitä kasvinosia, leviä, jäkälää ja jopa kuolleita lajitovereita. Luontaisesti kantaa verottavat muun muassa hiiret, myyrät ja siilit.

Lehtokotilon torjunnassa on tärkeää pitää olosuhteet massaesiintymälle epäedullisena. Lyhyeksi leikattu nurmikko ja samoin pihan pientareet eivät tarjoa suoja- ja munintapaikkoja kotiloille. Myös lehti- ja risukasat kannattaa poistaa.

 

Päivitetty 31.7.2017

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä • Hallintoaukio • PL 100, 61801 KAUHAJOKI • (06) 2413 2000